Tätä päivää olin odotellut kuin kuuta nousevaa, ylioppilasjuhlat. Se tuntui hyvältä vetää valkolakki päähän ja ajatella:"Mä tein sen". Tuntui mahtavalta kun kävelimme koko porukka keskustan poikki sankarihautausmaalle kaikkien ohikulkijoiden tuijottavien silmien katsellessa. Olen ylpeä itsestäni ja siitä, että saavutin sen mitä olin jo pienestä asti halunnut. Lukion aikana käteen tarttui hyviä sekä huonoja muistoja. Parhaimmat oli ne muistot kun lukion pahin matikan opettaja ei uskonut, että pääsisin kurssin läpi, koska ei ollut motivaatiota opiskella tunneilla. Kokeen palautuksessa opettajan ilme oli maailman mahtavin näky. Taisi mennä sormi suuhun.
Aloitin myös vajaa kuukausi sitten lähihoitajan opinnot, missä olen viihtynyt vallan mainiosti. Luokkakaverit on mukavia ja niiden kanssa jokainen päivä on erilainen, mutta aina on hauskaa.
Naurua, temmellyksiä, hauskoja tehtäviä sekä hullunkurisia lempinimiä riittää!
Lopussa on kesältä otettuja kuvia, joita on hyvin vähän..
- zeid
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti